sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Raharullat

raharullanmuodostus voi häiritä suuresti

solut
ovat asettuneet lappeittain,
samalla tavalla kuin vinoon kaatunut torni

metallirahoja
toisin sanoen suoraan riippuvainen
raharullan muodostuksesta ja päinvastoin

raharullanmuodostus on voimakkain potilaan plasmassa
raharullanmuodostus on riippumaton

pelkällä silmällä tai suurennuslasilla ei tämä sitä vastoin onnistu



(H.R. Nevanlinna: Verensiirto. Otava, 1980, s. 122-124)

Z

Z siirrettäisiin mahdollisimman pian yksityishuoneeseen.

Z saisi käyttää puhelinta puolen tunnin ajan kerrallaan
kolme kertaa päivässä.

Näin hän voisi hoitaa joitakin liikeasioitaan vuoteesta käsin.

Hän voisi jatkuvasti viettää tuottavaa ja hyödyllistä elämää.

Z suhtautui hyvin optimistisesti tulevaisuuteensa.



(Donna C Aguilera & Janice M. Messick: Kriisihoito ja sen käytäntö. WSOY, 1982, s. 141-145.)


perjantai 25. maaliskuuta 2011

Suorittamisia

Pyyhkeily suoritetaan
suhteellisen hitaasti
ja koko kouralla,
tavallisesti peukalohaara edellä,
sekä aina raajan alapuolesta
sen juuripuolta kohti
(sydämeen päin).


Taputus suoritetaan
myöskin vuorolyönnein
niin, että niihin jäävä puristunut ilmakin
vaikuttaa taputukseen tasoittavasti.


Ropsutus suoritetaan
kaikilla sormilla,
peukaloa lukuunottamatta.
Että ropsutus tapahtuu oikein,
havaitsee siitä, että siitä syntyy
jokseenkin yhtäjaksoista ropsetta muistuttava ääni.



(Klaus U. Suomela: Ole oma hierojasi. Kustannusosakeyhtiö SMIA, 1943, s. 30-31)

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Tulitus

Niinpä tuntee ihminen ikäänkuin valonsäteen,
jos sähköisku pannaan kulkemaan hänen silmänsä läpi.

Samoin syntyy silmämunaa painettaissa,
esim. jos sormella painaa silmän ulkopintaa,
valonhavainto, joka kestää yhtä kauan
kuin painaminenkin.

Se valonkuva, jonka ihminen silloin havaitsee,
on tavallisesti valoisan kehän,
eli käyttääksemme Newtonin sanoja,
riikinkukon pyrstösulassa olevan kirkkaan pilkun näköinen.

Useimmat ihmiset lienevät havainneet tuota
säkenien ja tuhansien tähtien muodostamaa loistavaa tulitusta,
joka syntyy, kun silmää kohtaa kova isku,
olipa tämä tulitus sitten hankittu putoamalla hevosen selästä,
tai jollain muulla nuorisolle tunnetulla menetystavalla.



(Thomas H. Huxley: Ihmisruumiin rakennus ja elintoiminnat. Ihmis-fysiologian pääpiirteet. Werner Söderström, 1888, s. 258-259)

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Hieromapyörähdysten aika

Nenä on parhaiten hierottavissa vain toisella kädellä,
kummallakin vuoroin ja siten, että peukalo
hieroo toiselta ja muut sormet toiselta puolen
sekä kaikkien sormien kulkiessa hieromapyörähdysten aikana
verkalleen nenän juuresta sen kärkeen päin.

Täristys suoritetaan tässä tapauksessa kämmenellä,
kun täristettävä ala on laajempi, kuten varsinkin posket,
tai peukalon päällä, kun on täristettävä ahtaampia paikkoja,
kuten esim. silmäkuopan reunoja.



(Klaus U. Suomela: Ole oma hierojasi. Kustannusosakeyhtiö SMIA, 1943, s. 49-50)

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Levossa olemisesta

Taulukossa on annettu kertoimia,
joiden avulla sallittu oleskeluaika voidaan arvioida.
Taulukko on tarkoitettu levossa olevalle ihmiselle
(lihastyön aiheuttama oleskelurajoitus
on lisättävä oheisen taulukon arvoihin).
Taulukko pätee vain lämpötilaan ja työhön tottuneille henkilöille.



(Ergonomia. Työterveyslaitos, 1974.)

Alkuasento

"Alkuasennossa sidotaan toverin jalat
painamalla käsillä nilkkoja tukevasti olkapäitä vasten.
Pyörähdyksen aikana painetaan pää hyvin alas,
leuka rintaan kiinni, että saataisiin rullaaminen tapahtumaan
mahdollisimman pehmeästi.

Ensin pyöritään eteenpäin, sitten taaksepäin."



(Unto Merta: Mattohyppyjä ja iloisia temppuja. WSOY 1952, s. 45)

Hyökkäysvaunu

Jotta tekisimme lukijallemme täysin selväksi aivoituksemme,
täytyy meidän taas kuvitella, että meillä on tällä kertaa edessämme hyökkäysvaunu.

Jos siis tarkastelemme juoksua, täytyy tulla siihen tulokseen,
että maahan tulevan jalan työskentely on samanlaista
kuin tuollaisen hyökkäysvaunun telaketjun väkäsen.

Juoksijan työskentely ei kuitenkaan ole yhtä tasaisen rullaava
kuin hyökkäysvaunun.



(Janne Vallikari: Juokse nopeammin! WSOY 1945, s. 64-65)

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Olennot

Miehen puoliso tulee esille,
ja he valmistautuvat päivän toimiin,
huolehtimaan elatuksestaan.

Ja mies tietää mitä tämä merkitsee.

Hänen kuulonsa on kyllä tarkka,
mutta hän ei kuule tällä hetkellä mitään
epäilyttävää. Ei myöskään hänen nenänsä haista mitään erikoista,
vaikkakin laajat sierainaukot kääntyvät
kohden hiljaista tuulenviriä,
joka tulee siltä suunnalta,
minne kettumaiset olennot äsken piiloutuivat.



(Einar Edström: Koira ja sen isäntä. WSOY 1957, s. 7-8)