lauantai 10. joulukuuta 2011

Näkyy pimenevän, pian

Tulit, nauriit, soit, taika.
Täytyi, töyräs, tungos, kukkuu.
Asemani oli hyvin tukala.

Möitkö jo rukiit?
Laulajilla oli kauniit äänet.
Kaupungin kadut kiehuivat väkeä täynnä.

Jopa kummia kuuluu. Taivas
näkyy pimenevän, pian
tulee sade.

Toivossa aika kuluu.
Lisänä rikka rokassa,
hämähäkki taikinassa.



(Neovius-Nevanlinna: Pikakirjoituksen oppikirja. WSOY, 1930, s. 28)

torstai 8. joulukuuta 2011

Mahdottoman laaja tomupilvi

Tämän mahdottoman laajan tomupilven
eri osien välillä vallitsi vetovoimia.

Tiheämmät osaset vetivät ohkasempia puoleensa
ja siten syntyi painavampia ryhmiä

ja keskuskappaleen ympäri alkoi
sumuvirran liikunto.

Vasta sitten kun taivaankappaleet
olivat valmiiksi muodostuneet,
joutuivat ne hehkuvaan tilaan.




(Kirjailija-Albumi. Werner Söderström, 1898, s. 41-42)

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Kuinka kauan?

Te muistutatte minulle sellaista,
minkä olin melkein unohtanut.

Se on kaunis, eikö totta?
Olin siihen koko lailla ihastunut
siihen aikaan kun se rakennettiin,

mutta nykyään tulen tänne ajatellen
monia muita asioita, ja joskus käy niin
etten huomaa koko huonetta

missä olisi teidän ja minun alettava
soveltaa arvonannon taikakeinoa?

Miksi emme aloittaisi heti kotona?

Mutta kuinka kauan siitä on, kun lausuitte
ihailevanne hänen miellyttäviä piirteitään?

Kuinka kauan?




(Dale Carnegie: Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. WSOY, 1951, s. 153, 155)