keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Kukkasten hyväksymisestä

kukkaset,
kuten odottaa saattaa,
näyttelevät hyvin suurta osaa.
Yhdestä ainoasta lyyrillisestä runosta
saattaa niitä poimia kymmeniä,
mikä seikka on merkillepanemisen arvoinen
huomioonottaen sen, että esimerkiksi suomalainen runous
hyväksyy vain muutamia harvoja asiallisia kukkia.

Ja yleensäkin voidaan sanoa,
että milloin mies panee kukan napinreikäänsä,
hänellä on yksi kaikkein onnellisimpia mielentilojaan.



(Yrjö Niiniluoto: Tämä oli Englanti. Oy Suomen Kirja, 1944, 99, 100)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti