Tietoa

"Vanhentumisilmiö kiinnostanee naisia erikoisesti.
Tiedot siitä perustuvat vielä olettamuksiin,
koska naisurheilulla ei vielä ole takanaan niin pitkää taivalta,
että olisi olemassa vanhoja urheilijattaria"

(Naisen urheilukirja. Suomen naisten liikuntakasvatusliiton julkaisuja XXI. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1933, s. 15-16)

Mielikuvituksesta

"Enhän milloinkaan ollut kuullut
todellisuudessa sellaisesta otuksesta.

Aina kun sitten kuljin lähteen sivutse
en uskaltanut kääntyä siihen selin,
kuka tiesi, mikä sieltä saattoi hyökätä.

Todellisuus ja kuvittelu
ovat minua aina vanginneet.
En voi milloinkaan lakata
niitä toisiinsa sekottamasta."



(Kuinka meistä tuli kirjailijoita. Otava, 1916, s. 14)

ajaton keisari, suuresti vainaja

(M.J. Lehmuskoski: Opimme lukemaan nopeammin ja tehokkaammin. Otava, 1967, s. 78)

Näinä aikoina

jotkut rakentavat ympärilleen kovan kuoren


jotkut kehräävät ympärilleen rihmasta kotelokopan

ja jotkut vain jättäytyvät roikkumaan aitaan
tai johonkin vastaavaan paikkaan
muutaman ohuen langan varassa



(Hauska on tietää lisää hyönteisistä ja pikkueläimistä, WSOY 1975, s. 12)

Löytöretkillä meren pohjalla

(Hauska on tietää lisää hyönteisistä ja pikkueläimistä, WSOY 1975)

Keskemmälle

"Mutta varovasti, varovasti!

Noin pää niskassa astuu helposti syrjään
harvahkojen paalujen viitoittamalta jalkakäytävältä.

Ei, siitä ei ole pelkoa, että täällä kohtaisimme auton
tai edes sen esivanhempia.

Mutta kesken kauneudenihailuaan
voi huomaamattaan tallata
liukkaaseen kissanraatoon
tai muihin löyhkääviin jätteisiin,
joita tuonne keskemmälle heitellään."



(Eila Pajastie: Vuosi Lontoossa. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1948, s. 72)

Kaupungissa

"Käsityömestarin oppipojat luuttuavat työpajan lattiaa niin,

että pölypilvet kilvan hyppelevät.

Mitä isoja otuksia päämme päällä vinkuu ja narisee

ja heittää hämärtävän varjonsa kapeaan katuun?"

(Eila Pajastie: Vuosi Lontoossa. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1948, s. 72)

Kukkasten hyväksymisestä

kukkaset,
kuten odottaa saattaa,
näyttelevät hyvin suurta osaa.
Yhdestä ainoasta lyyrillisestä runosta
saattaa niitä poimia kymmeniä,
mikä seikka on merkillepanemisen arvoinen
huomioonottaen sen, että esimerkiksi suomalainen runous
hyväksyy vain muutamia harvoja asiallisia kukkia.

Ja yleensäkin voidaan sanoa,
että milloin mies panee kukan napinreikäänsä,
hänellä on yksi kaikkein onnellisimpia mielentilojaan.



(Yrjö Niiniluoto: Tämä oli Englanti. Oy Suomen Kirja, 1944, 99, 100)

Kuin sadat linnut

"Hajamielisiä hyräilijöitä ja itsekseen lauleskelijoita
on Englanti täynnä. Viheltäjäin kuorossa
on englantilainen myös hyvällä sijalla.
Jos kulkee Lontoon Cityn sydämessä
päivällä pankkien ja liikkeiden lähettiläiden pyöräillessä kaduilla,
on kuin olisi jossain lintutarhassa,
missä sadat linnut pitävät konserttia joka puolella."



(Yrjö Niiniluoto: Tämä oli Englanti. Oy Suomen Kirja, 1944, s. 51)

Olosuhteet

"on joustettava ja mukauduttava käyttämään hyväkseen
jokaista tilaisuutta, joka tekee mahdolliseksi
elävän alkuliman säilymisen olosuhteissa,
jotka ovat hieman suotuisammat
kuin pimeä avaruus planeettojen välillä"



(Rachel L. Carson: Meren ihmeet. Tammi, 1954, s. 71)

Pieni näytelmä

Oli mahdotonta katsella tätä näytelmää,
joka oli kuin sulaa ainetta tulen kidassa.

Niinkuin puun lehdet loistavat liekehtivänvärisinä
ennen lakastumistaan ja putoamistaan maahan,
samoin ennustaa meren fosforihohde
syksyllä talven saapumista.

Hetkeksi puhjettuaan kiihkeään elämään
siimaeläimet ja pienet levät
vähenevät,
niin että jäljelle jää vain sinne tänne jokin

yksilö.



(Rachel L. Carson: Meren ihmeet. Tammi, 1954, s. 47)

Valosyvyys

Siellä vallitsee loputon yö,
joka on yhtä vanha kuin meri itse.

Useimmille olioille, jotka noissa syvyyksissä elävät ja hapuilevat
tietään, on siellä ravintoa vähän
ja sekin vaikeasti tavoitettavissa.

Eläimet vaeltavat siellä
syntymästä kuolemaansa saakka
loputtomassa yössä ja tuomittuina elämään
oman vesikerroksensa vankina.

Merentutkijain tarkat instrumentit
merkitsevät muistiin valosyvyyden,
suurten syvyyksien paineen,
suolaisuuden ja lämpötilan.



(Rachel L. Carson: Meren ihmeet. Tammi, 1954, s. 51)

Juuri tämä kukka

"Hetken kuluttua hän huomaa,
että hänen ikkunallaan olevassa kukkavihossa
on mm. eräs pyronalaji, joka tuoksuu
voimakkaasti. Juuri tämän kukan
hän oli nähnyt ensi kerran
samalla syrjätiellä
kuin kerjäläisen ja tytön."


(Alf Ahlberg - Geo. Hammar: Yleinen psykologia. Tammi, 1949, s. 105)

Ainakin osittainen varmuus ja itseluottamus

"Jos tämä epävarmuus olisi jatkuvaa omakohtaisista tuntemuksista ja käsityksistä riippuvaa vastenmielisyyttä, niin silloin tanssista ei olisi paljoakaan vaaraa, mutta se, että tämä tilanne on vain hetkellistä, ohimenevää laatua, joten, kun se on sivuutettu ja tilalle tullut seuran ja ympäristön vaikutuksesta, ainakin osittainen varmuus ja itseluottamus, on näin alku erotiikan lipettävällä, vaarallisella tiellä yletty."

(Tanssitaidon oppikirja. Toim. "Tanssiaula". Kustantaja S.Laaksonen, Tampere, 1930, s. 11)

Itkemisen työkalut