Kukkasten hyväksymisestä

kukkaset,
kuten odottaa saattaa,
näyttelevät hyvin suurta osaa.
Yhdestä ainoasta lyyrillisestä runosta
saattaa niitä poimia kymmeniä,
mikä seikka on merkillepanemisen arvoinen
huomioonottaen sen, että esimerkiksi suomalainen runous
hyväksyy vain muutamia harvoja asiallisia kukkia.

Ja yleensäkin voidaan sanoa,
että milloin mies panee kukan napinreikäänsä,
hänellä on yksi kaikkein onnellisimpia mielentilojaan.



(Yrjö Niiniluoto: Tämä oli Englanti. Oy Suomen Kirja, 1944, 99, 100)

Kuin sadat linnut

"Hajamielisiä hyräilijöitä ja itsekseen lauleskelijoita
on Englanti täynnä. Viheltäjäin kuorossa
on englantilainen myös hyvällä sijalla.
Jos kulkee Lontoon Cityn sydämessä
päivällä pankkien ja liikkeiden lähettiläiden pyöräillessä kaduilla,
on kuin olisi jossain lintutarhassa,
missä sadat linnut pitävät konserttia joka puolella."



(Yrjö Niiniluoto: Tämä oli Englanti. Oy Suomen Kirja, 1944, s. 51)

Olosuhteet

"on joustettava ja mukauduttava käyttämään hyväkseen
jokaista tilaisuutta, joka tekee mahdolliseksi
elävän alkuliman säilymisen olosuhteissa,
jotka ovat hieman suotuisammat
kuin pimeä avaruus planeettojen välillä"



(Rachel L. Carson: Meren ihmeet. Tammi, 1954, s. 71)

Pieni näytelmä

Oli mahdotonta katsella tätä näytelmää,
joka oli kuin sulaa ainetta tulen kidassa.

Niinkuin puun lehdet loistavat liekehtivänvärisinä
ennen lakastumistaan ja putoamistaan maahan,
samoin ennustaa meren fosforihohde
syksyllä talven saapumista.

Hetkeksi puhjettuaan kiihkeään elämään
siimaeläimet ja pienet levät
vähenevät,
niin että jäljelle jää vain sinne tänne jokin

yksilö.



(Rachel L. Carson: Meren ihmeet. Tammi, 1954, s. 47)

Valosyvyys

Siellä vallitsee loputon yö,
joka on yhtä vanha kuin meri itse.

Useimmille olioille, jotka noissa syvyyksissä elävät ja hapuilevat
tietään, on siellä ravintoa vähän
ja sekin vaikeasti tavoitettavissa.

Eläimet vaeltavat siellä
syntymästä kuolemaansa saakka
loputtomassa yössä ja tuomittuina elämään
oman vesikerroksensa vankina.

Merentutkijain tarkat instrumentit
merkitsevät muistiin valosyvyyden,
suurten syvyyksien paineen,
suolaisuuden ja lämpötilan.



(Rachel L. Carson: Meren ihmeet. Tammi, 1954, s. 51)

Juuri tämä kukka

"Hetken kuluttua hän huomaa,
että hänen ikkunallaan olevassa kukkavihossa
on mm. eräs pyronalaji, joka tuoksuu
voimakkaasti. Juuri tämän kukan
hän oli nähnyt ensi kerran
samalla syrjätiellä
kuin kerjäläisen ja tytön."


(Alf Ahlberg - Geo. Hammar: Yleinen psykologia. Tammi, 1949, s. 105)

Ainakin osittainen varmuus ja itseluottamus

"Jos tämä epävarmuus olisi jatkuvaa omakohtaisista tuntemuksista ja käsityksistä riippuvaa vastenmielisyyttä, niin silloin tanssista ei olisi paljoakaan vaaraa, mutta se, että tämä tilanne on vain hetkellistä, ohimenevää laatua, joten, kun se on sivuutettu ja tilalle tullut seuran ja ympäristön vaikutuksesta, ainakin osittainen varmuus ja itseluottamus, on näin alku erotiikan lipettävällä, vaarallisella tiellä yletty."

(Tanssitaidon oppikirja. Toim. "Tanssiaula". Kustantaja S.Laaksonen, Tampere, 1930, s. 11)

Itkemisen työkalut

Samaten kuin ihmislapset

Sadat kasvit paleltuivat pommitetuissa tai kylmilleen jääneissä kodeissa.

On aivan kuin itse niiden kera heräisimme talviunestamme.

Samaten kuin ihmislapset, joiden on pakko kasvaa auringotta.

Verenpisarat tuottavat ainoastaan aniharvoin pettymystä hoitajalleen.




(A.M. Idman-Tigerstedt: Kodin ruukkukasvit. WSOY 1951, s. 7, 10, 11, 103)

Ja vasemmassa savuke

Käytettiin paremman puutteessa suppiloa pikarina.

Sen piippuun työnnettiin sormi ja sitten siitä juotiin.

Kukko oli karannut.

Siitä pitäen on kaikkialla maailmassa seisoskeltu

cocktaillasi oikeassa kädessä ja vasemmassa savuke,

ellei kättä ole pistetty housuntaskuun.

(Miehen etikettikirja. Otava 1965, s. 272, 283)

Läpi harmaan kiven menemiseen tarvitaan

(Rakentajain kalenteri, 1926)

Tuuliaika

Nopeasti pyörivä.
Vuorokausi on vain kolmannes nykyisestään,
samoin vuosi. Nopea pyörimisliike
antaa tuulille voimaa.

Ne pommittavat palloa,
tunkeutuvat valtameriin.




(Rolf Edberg: Siru Linnunrataa. WSOY, 1967, s. 85)

Kuohut

"Kun näet nuorta tyttö-olentoa
pyydetään suloudellaan
ja ikäänkuin lapsellisella viehättäväisyydellään
hillitsemään kuohuja,
on toisen arvokkaamman ja vanhemman naisen asia
juuri ikänsä, arvonsa ja odottamattoman ilmaumisensa kautta
vaikuttaa masentavasti noihin
hurjapäisiin vintiöihin,
kuohuihin."



(Kuinka meistä tuli kirjailijoita. Suomen Kirjailijaliitto / Otava, 1916, s. 9)

Me ja jää

Me teimme väkirynnäkön linnaa vastaan.
Toisena päivänä paistoi aurinko ja jää
oli peilikirkkaana järvellä.
Oli ollut kova pakkanen, ja jää
oli aivan vahva.
Me luistelimme.
Me kiidimme suhisevalla vauhdilla sileällä pinnalla.



(Saksankielen harjoituksia. Toim. Johannes Öhqvist. Otava, 1900, s. 83-84)

Yksin

"Sodan aikana haavoitettiin Indiassa elefantti.

Se vietiin sairashuoneeseen.

Se laskeutui siellä käskettäessä maahan

ja antoi lääkärin hoitaa haavaa.

Kohta oppi se

yksin

menemään sairashuoneeseen."

(Saksankielen harjoituksia. Toim. Johannes Öhqvist. Otava 1900, s. 87)