Heleyteen

(Jokamiehen taikakirja. Kerännyt Werner Anttila. Karisto, 1950, s. 178)

Löytöretkue-chapbook

Löytöretkue-chapbook on ilmestynyt Poesian uudessa poesiavihkot-sarjassa, ja sitä voi ostaa Poesian holvikaupasta.

Poesian kirjoihin voi tutustua osoitteessa poesia.fi

Epikriisi

noctiflorus - öisin kukkiva
avicularis - pienille linnuille kuuluva
pulicaris - kirppumainen

cammarum - hummerin näköisellä juurakolla varustettu
bufonius - rupisammakolle kuuluva

callithrix - kauniskarvainen
myodes - kärpäsenkaltainen
nummularia - pienen rahan näköinen
vulneraria - haavoihin kelpaava

obovatus - vastapuikea
ornithopodus - linnunjalan lehtien näköinen
turbinellus - pyörönkaltainen

morsus ranae - sammakon purema
capitatus - pääntapaisella muodostuksella varustettu
poëticus - runollinen
lycopersicum - suden persikka


(Kasvilajien ja muunnoksien tieteellisten nimien selityksiä. Toimittanut Hj. S. Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö 1911)

Sääntö

(Dale Garnegie: Miten pääsen turhista huolista. Suom. J.A. Hollo. Gummerus, 1951, s. 125)

Hiukan erilainen elämä

"Me sanomme kuolemaksi kaikkea sitä, millä on hiukan erilainen elämä kuin meillä itsellämme. Niin puhumme maailmasta, joka meistä näyttää liikkumattomalta ja jäätyneeltä, niinkuin kuu esimerkiksi, koska olemme vakautuneita siitä, että kaikki eläin- ja kasvielämä on sieltä ikuisesti sammunut. Mutta muutamia vuosia sitten olemme oppineet, että näennäisesti liikkumattomintakin ainetta elähyttää niin voimakas ja hurja liikunta, että elollisten olentojen elämä on vain kuin unta ja liikkumattomuutta verrattuna siihen huimaavaan tarmoon, joka piilee maantien kivessä."

(Maurice Maeterlinck: Kuolema. Suomentanut Eino Palola. Elämän arvoja - Ajattelu-lukemisto 20. vuosisadan ihmisille. Arvi A. Karisto-Osakeyhtiö. s.a. (omistuskirjoitus "Annalle 9/XII-18. Aino." vuodelta 1918), s. 27-28)

Johtajista

"Koska kaikki johtajat eivät kumminkaan vaikuta yhtä tehokkaasti,
niin eroitetaan niissä hyvät ja huonot johtajat.
Nämä johtajain ja epäjohtajain erillaiset ominaisuudet
selittävät myös, mitenkä lasi- tai lakkatanko tulee hierottaessa sähköiseksi
kädessä, jota vastoin metallitanko siinä ei sähköity.
Asia on nimittäin se, että metalli, ollen johtaja, antaa sähkönsä
heti kohta ihmisruumiiseen, joka on johtaja sekin
ja päästää vuorostansa taas sähkön maahan.
Jos siis tahtoo sähköä säilyttää johtajassa kauan aikaa,
niin on se yhdistettävä epäjohtajaan, joka ei päästä sähköä muuanne.
Semmoinen johtaja on silloin isolioitu.
Tavallisimpia isolioitsemisen keinoja
on esineen asettaminen lasikannattimille,
lasilevylle, pihkakerrokselle
sekä ripustaminen silkkinuoraan."



(Luois Thomas: Suuret keksinnöt. Suomeksi sovitteli ja mukaili K. Suomalainen. Valaistu 277:llä kuvalla. Werner Söderström, 1885, s. 318)

Vesipisarassa

Tässä vesipisarassa ilmaantuu sama muutikko useampia kertoja,
esim. keskestä oikealle päin viidessä kohdassa. Aivan keskessä,
pikkuisen ylempänä keskipistettä, on niin sanottu kyynelikkö,
jota on helppo tuntea pyöreästä ruumiistaan ja haituvaisesta kärsästään.
Varsin erikoinen on keskikohdalla yläosassa oleva auringon muotoinen eläin,
jonka nimi onkin aurinko-elävä. Suuta sillä ei ole, mutta ottaa ravintonsa siten,
että se haituvillaan tarttuu kiinni muihin pieniin eläimiin ja painaa ne saaliinansa sisäänsä.
Sitä paitsi on lukemattomia muita eläviä, jotka kumminkin ovat niin pieniä tahi epäselviä,
ett'ei niitä oikein voi eroittaa.



(Luois Thomas: Suuret keksinnöt. Suomeksi sovitteli ja mukaili K. Suomalainen. Valaistu 277:llä kuvalla. Werner Söderström, 1885, s. 189)

Runon sijainteja

(Luonto tieteen valossa, II nidos (toim. G. Melander, K.E. Kivirikko, V. Bonsdorff, I.K. Inha), Werner Söderström Osakeyhtiö, 1909, s. 199.)

mielellään runo

(Saukkonen-Haipus-Niemikorpi-Sulkala: Suomen kielen taajuussanasto. WSOY, 1979, s. 66, sanat järj. n:o 1333-1362)

maa sitten ottaa mukaan, uusi päivä sama itse

(Saukkonen-Haipus-Niemikorpi Sulkala: Suomen kielen taajuussanasto. WSOY, 1979, s. 41, sanat järj. n:o 1-53)

Vielä kulttuurin luon tänään, sitten lepään

(Martti Haavio: Tarinaopas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1936, s. 18. Pieni, 24-sivuinen vihkonen, täynnä numeroituja listauksia, tarkoitettu ohjeiksi kansanperinneaineiston keruutyötä tekeville.)

Lisää luomistöitä

(Martti Haavio: Tarinaopas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1936, s. 21. Pieni, 24-sivuinen vihkonen, täynnä numeroituja listauksia, tarkoitettu ohjeiksi kansanperinneaineiston keruutyötä tekeville.)

Luomistöitä

(Martti Haavio: Tarinaopas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1936, s. 18. Pieni, 24-sivuinen vihkonen, täynnä numeroituja listauksia, tarkoitettu ohjeiksi kansanperinneaineiston keruutyötä tekeville.)

Ja edelleen olen ajatellut kaikkia niitä minuutteja

"Niitten mielestä, jotka osaavat pyyhkiä itsensä,
on kai tällainen seikkaperäinen selonteko pyyhkimisestä tarpeeton.
Minä olen kuitenkin nähnyt
monen sohivan sinne tänne pyyheliinalla
ja siten käyttävän hukkaan monta minuuttia,
tulematta kuitenkaan oikein kuivaksi.
Ja edelleen olen ajatellut kaikkia niitä,
joitten koskaan ei ole tarvinnut pyyhkiä itseään,
sen vuoksi, etteivät he koskaan ole kylpeneet."



(J.P. Müller: Järjestelmäni. 15 minuuttia päivässä terveyden hyväksi. Suomentanut L.T. Heinonen. Otava, 1924, s. 79)

Kutsumanimiä kehtomykeröt irrallaan tai huiskilossa

(Cai Lindquist: Rohdoskasvikirja. Tampereen Kauppakirjapaino, 1942, s. 45)