Ajattele terävämmin

(Teo Snellman: Sairauksien surma. Yleisohjeita terveille ja sairaille. 1953, s. 21)

Varhain hän

(Ensimäinen Kewätkirja Suomen Kewätyhtiöille, 1874 [faksimile, 2009], s.11)

Merkkimäärä

On eri mieliä siitä, mitä nämä merkit kuvaavat.
Erään selityksen mukaan on
I = mittapuu,
I0 = kierros,
I00 = palmunlehti,
I000 = lotuskukka tahi lamppu,
I0 000 = sormi,
I00 000 = sammakko,
I000 000 = hämmästynyt mies.



(Poul la Cour: Historiallinen matematiikka. Suom. Toivo Valtavuo. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1914, s. 30)

Juoden musiikkia kuin jotakin nautintoainetta

Nämä säkeet, jotka tietääkseni ensimmäisenä runoudessamme
laulavat aikamme suurimmasta tenhottaresta


missä silmiemme ohitse vilahtaa valkeita niskoja ja käsivarsia,
missä ihojauheen ja hajuvesien huumaava tuoksu turruttaa aistimme,
missä korviimme kantautuu jazzrummun kumea lyönti


Kyselemme itseltämme, mitä tämä on?


Unennäköäkö
tai ehkä väsyneiden hermojemme aiheuttamia näköhäiriöitä
tai luultavimmin onkin se elokuva
jostakin suurmaailman cabareesta.



(Bertel Törnwall: Nuori mies ja siveellisyyskysymys. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1929, s. 33)

Kiehkura-asennon vaihtaminen

"Hedetten asento ansaitsee huomiota:
teräheteet ovat nimittäin verhohedetten ulkopuolella.
Tätä omituista seikkaa
on koeteltu selittää siten että kukassa
aiheellisesti olisi kolme hedekiehkuraa,
joista reunimmainen olisi hävinnyt.
Mutta on myös nähty terähedetten
alkavan kehityksensä oikealla paikallaan,
sisäkiehkurana,
mutta sitte siirtyvän
verhohedetten ulkopuolelle ulkokiehkuraksi,
joten kiehkurat tulevat olemaan ikäänkuin
vaihdoksissa."



(A.J. Mela: Kasvioppi Suomen kouluille. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, 1892, s. 191)

Nuoren kiemuran synty

Kiemura tahi yksipuolinen viuhko

syntyy siten, että yksi ainoa haara

vaan tunkee kunkin kukan suojushangasta.

Nuoren kiemuran tuntee siitä, että sen latva on kierteinen;

vanhana se on aivan tertun näköinen.

(A.J. Mela: Kasvioppi Suomen kouluille. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, 1892, s. 13)

Lukija

"Hän ei lue koskaan hitaasti; hän
ei lue koskaan tylsästi, hän ei lue
koskaan uneliaasti. Hän on aina jaloillaan
samoinkuin Montaigne,
valmiina pakenemaan kirjan luota"



(Ernest Dimnet: Ajattelemisen taito. Suom. J. Hollo. WSOY, 1930, s. 123)

Yksinäisyyden nimi

o beata solitudo, o sola beatitudo

Yksinäisyys tulee olemaan siellä,
missä te olette.

Minä tunnen levottomassa New Yorkissa
erään naisen, jolla on koti
ja perhe, mutta joka siitä huolimatta viettää
joka aamu viisi tuntia yläkerran huoneessa
kirjoittaen; tunnen toisen,
joka on vuokrannut oman talonsa alakerrasta
huoneen, jota ei kukaan,
eivät edes hänen omat palvelijattarensa,
ole löytäneet.


(Ernest Dimnet: Ajattelemisen taito. Suom. J. Hollo. WSOY, 1930, s. 80, 82)

Suljetut sulat

"Pienimpien kovakuoriaisten väliaikaista säilyttämistä varten
käytetään hanhensulkia.

Nämä ahdetaan vain yksinkertaisesti hyönteisiä täyteen
ja painetaan jokseenkin tiukasti yhteen
ennen kuin ovat ehtineet kuivua.

Sitten suljetaan sulka
pienellä pumpulitukolla."


(Uunio Saalas: Nuoren hyönteistieteilijän opas. WSOY, 1914, s. 104)

Aloittaminen

Rinnat, käsivarret ja sääret kiilsivät
wali walista vaskenhohtoisina.

Kukkaa piti myös kukin
oikeassa kädessään.

Ovensuussa istuva tahdinlyöjä
antoi alkamismerkin.



(John Caldwell: Yksin yli valtameren. Tammi, 1951, s. 287)

Tarkoitamme ja suoritamme

"Tällä tarkoitetaan niiden saattamista yhdensuuntaisiin läjiin,

kuten halot pinossa. Se suoritetaan

tärisevillä ja heiluvilla seulapöydillä,

jolloin tikut asettuvat yhdensuuntaisina

tärypöydän alla oleviin

ns. pinkkalaatikoihin, joilla ne kuljetetaan edelleen

tehtaan tulitusosastolle."

(Metsäteknologia. Keskusmetsäseura Tapio, Kirjapaino Oy, Lause, 1950, s. 286)

Lentäminen

(Suomi. Kirjoituksia isänmaallisista aineista. Neljäs jakso. 9 osa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1910 ja 1912)

Tietoa

"Vanhentumisilmiö kiinnostanee naisia erikoisesti.
Tiedot siitä perustuvat vielä olettamuksiin,
koska naisurheilulla ei vielä ole takanaan niin pitkää taivalta,
että olisi olemassa vanhoja urheilijattaria"

(Naisen urheilukirja. Suomen naisten liikuntakasvatusliiton julkaisuja XXI. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1933, s. 15-16)

Mielikuvituksesta

"Enhän milloinkaan ollut kuullut
todellisuudessa sellaisesta otuksesta.

Aina kun sitten kuljin lähteen sivutse
en uskaltanut kääntyä siihen selin,
kuka tiesi, mikä sieltä saattoi hyökätä.

Todellisuus ja kuvittelu
ovat minua aina vanginneet.
En voi milloinkaan lakata
niitä toisiinsa sekottamasta."



(Kuinka meistä tuli kirjailijoita. Otava, 1916, s. 14)

ajaton keisari, suuresti vainaja

(M.J. Lehmuskoski: Opimme lukemaan nopeammin ja tehokkaammin. Otava, 1967, s. 78)