Normaalina oleminen

Muistakaa, että olette maksanut pääsylippunne
saadaksenne hauskaa
ettekä varustautuaksenne hermojen luhistumiseen.

Istukaa oikeassa asennossa,
puhukaa käsivarsillenne,
jaloille, rintalihaksille,
ja näyttäkää samalla dekoratiiviselta!

Normaalina oleminen on niin tavatonta,
että se vaikuttaa kiintoisalta.



(David Harold Fink: Hermojen hallinta. Tammi, 1967, s. 94)

Tulistajamies

Jämsiraudat, jotka
ylös alas liikkuen
putkeja pitkin
karsivat niistä
noen pois.

Tulistajakammioiden tehtävä
on jakaa kyllästetty höyry tulistajaputkeihin
ja jälleen koota tulistettu höyry.

Tulistettu höyry
nim. ei lauhdu
niinkauvan kuin se
on tulistettu.

Kulkuaukko, joka on soikea,
takorauta-luukulla suljettava aukko
kattilan yläosassa, niin suuri
että pienenläntä mies
voi päästä siitä sisään.



(W.V. Forsman: Höyrykoneoppi. Otava, 1916, s. 65, 76-77)

Töissä

"Elävien elimistöjen tehtävänä
on elämän, tämän suuren
ja vaikeasti tajuttavan ilmiön,
säilyttäminen ja kehittäminen
erilaisiin olosuhteisiin mukautuneissa
ja tavallisesti yhä täydellisemmiksi kehittyvissä
muodoissa, yksityisten yksilöjen
vuoroin syntyessä, vuoroin kuollessa.
Ei suoriteta mitään tehtävää ilman työtä;
ja siksikin yksinkertaiselta tuntuva tehtävä
kuin pelkkä olemassa oleminen
vaatii sekin työnsä."



(O.M. Reuter: Hyönteisten elintavat ja vaistot. Yhteiskunnallisten vaistojen sarastukseen saakka. Suom. Selma ja K. H. Hällström, Otava, 1919, s. 6)

Siveltimen käytöstä

"Kidan sivelemiseen käytetään monenlaisia siveltimiä,

joita saadaan kaupassa. Erittäin käytännöllisiä ovat sellaiset,

joissa on puuvarteen kiinnitetty pitkä taipuva metalliputki;

metalliputken kärjessä on jonkinmoinen kynsi

ynnä siirrettävä puristaja,

johon voi panna sienen palasen,

liinanukka-pallon tahi puuvillatukon.

Sivelemisen perästä heitetään nämä heti pois

tahi poltetaan. Jokaisessa hyvinvarustetussa talossa

pitäisi olla sellainen."

(Robert Tigerstedt: Kuvallinen Terveydenhoito-oppi. Duodecim-seuran toimituksia, Helsinki, 1893, s. 379)

Merkit

Vähemmästä merkityksestä
ovat muutamat muut merkit,
jotka ainoastaan vakaisempiin yhdistettynä
merkitsevät jotain.

Luonne usein muuttuu arkatuntoiseksi
ja alakuloiseksi, epätasaiseksi.

Vesiminen tulee tavallista tiheämmäksi,
väliin vaivaloiseksi.

Usein kyllä huolestuttaa raskasta pelko
että äkkinäiset peljästymiset,
tulipaloja, jäneksiä, hiiriä, y.m.s.
saattaisi vaikuttaa sikiöön niin
että ne saisivat tulenmerkkejä.



(Robert Tigerstedt: Kuvallinen Terveydenhoito-oppi. Duodecim-seuran toimituksia, Helsinki 1893, s. 740-741)

Helmien loiste

Nuo kummalliset helminauhat
olivat vieläkin tallella loistaen
yhtä kirkkaasti kuin ennenkin.

Silloin hän päätti tehdä pienen kokeen.

Hän otti tipan puhdasta ja tuoretta
nestettä härän silmästä

Hän joutui melkein suunniltaan hämmästyksestä
kun hän katsoessaan ja tarkkaillessaan sai nähdä,
että helmet muuttuivat
jälleen tavallisiksi basilleiksi
ja nämä taasen pitkiksi langoiksi.

Se oli eriskummallista!



(Paul de Kruif: Mikrobien metsästäjiä. Kuvauksia tutkijain taisteluista ihmiskunnan vaarallisimpia vihollisia vastaan. Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1927, s. 151)

Ainoastaan pään kääntämisestä

"Sopimatonta on työntää toinen tahi
molemmat jalkansa tuolin alle tahi
asettaa polviansa päällekkäin.

Jos istuessaan tahtoo katsella tai puhua oikealle tahi
vasemmalle, saa tavallisesti kääntää ainoastaan
päänsä sivulle päin."



(Helmi Saarenheimo: Hieno käytös. Helsingin Kustannusosakeyhtiö, 1909, s. 69)

Pienet matkalaiset

Hän jätti luennot joksikin aikaa
ja alkoi sensijaan innokkaasti kokoilla vesikirppuja
lätäköistä ja vesisäiliöistä.

Tällöinkin hän osoitti suurta oveluutta,
sillä nämä pienet eläimet ovat,
samoin kuin meritähden toukat,
läpikuultavia.

Hän tarkasteli vesikirppujensa näköjään tarkoituksetonta jokapäiväistä elämää,

neulaset liukuivat alas vesikirpun pienenpienestä kurkusta,
pistivät sitten terävät kärkensä kirpun mahan seinämien läpi
ja lipuivat sitten pienen eläimen ruumiiseen.
Kuinka voivat jumalat siinä määrin olla suosiollisia,

hän oli pyydystänyt näitä äärettömän pieniä olioita
ja pitänyt niitä silmällä,
tietämättä mitään niiden elämäntavoista
tahi piilopaikoista tahi siitä,
kuinka karaistuneita tahi vaarallisia ne ehkä olivat tahi
kuinka helppo niiden oli hyökätä hänen kimppuunsa
siitä mainiosta väijymispaikasta,
jonka niiden näkymättömyys soi niille.



(Paul de Kruif: Mikrobien metsästäjiä. Kuvauksia tutkijain taisteluista ihmiskunnan vaarallisimpia vihollisia vastaan. Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1927, s. 270-271, 148)

Pimeässä seisova Mimosa

"Pfeffer
on kokeillut Mimosalla,
joka kuten tiedämme levittää lehtensä päiväksi
ja laskee ne kokoon yöksi.
Jos se tilapäisesti saa seistä päivän pimeässä huoneessa,
niin se yhtä kaikki levittää lehtensä.
Sähkövalon avulla Pfeffer
muutti yön päiväksi pimeässä huoneessa seisovalle"



(Svante Arrhenius: Tähtien kohtalot. Otava 1916, s. 5)

Harjoitus 12 ja tehtävä 6

(Neovius-Nevanlinna: Pikakirjoituksen oppikirja. WSOY, 1930, s. 21)

Maailman kuva

Avaimen kieliä.
Puuhun nousevaisia.
Tihjäkokkia puuhunnousevaisia eli kokotarha puuhunnousevaisia.
Kopratarha eli kokkatarha.
Konnikkais-koipia.
Pyllypäitä neljällä kantilla.
Haravaiset neljän silmän kanssa.
Maailman kuva,
sorkkavälinen vääräpää sydämessä.



(Theodor Schvindt: Suomalaisia koristeita I, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 85 osa, Weilin ja Göös, 1895, s. 16-17)

Sodan ja kuoleman helppoja liikesarjoja

Ne lihasliikkeet, joita meidän on tekeminen

tarttuaksemme kiinni ravintoomme,

teurastaaksemme otusta ja sitä keittääksemme.

Verenkiertoelimet ovat fysiologisen armeijan

sota-kommissariatina.

Mutta kuolemaa löytyy itse asiassa montaa eri laatua

ja sitä voipi ensiksikin jakaa

paikalliseen ja yleiseen kuolemaan.

Tämänpä johdosta voimme jonkun vähän aikaa

sen jälkeen, jota tavallisesti kuolemaksi sanotaan,

sopivilla kiihoittimilla saada mestatun pahantekijän

lihaksia supistumaan.

(Thomas H. Huxley: Ihmisruumiin rakennus ja elintoiminnat. Werner Söderström, 1888, s. 21-23)

Mitenkä

näitä hienohelmain kuvia onkin niin monta,

että ne on voitu järjestää kokonaiseen sarjaan,

josta käy selvästi näkyviin mitenkä

on pyritty eteenpäin, mitenkä

päivä päivältä on osattu yhä paremmin,

mitenkä

kuolleeseen hymyyn aikaa myöten

tullut yhä enemmän eloisuutta ja suloakin,

toisen käden hyppysillä taas vähäsen

nostelevat hienopoimuisen hameensa lievettä.

(O.E. Tudeer: Kreikan kansa persialaissotien aikana. Otava, 1906, s.205-206)

Musta pitkä takki

Sopivin on musta pitkä takki;

heleitä värejä on joka tapauksessa ehdottomasti kartettava.

Naisten yksin tulee määrätä, missä on käveltävä.

Ei ole säädyllistä katsella taakseen kulkiessaan eteenpäin.

Sopimatonta on pitää keppiä kädessä niin, että kepin pää on taaksepäin,

sillä siten käsivartta heiluttaessaan voi helposti sysätä

takana tulevaa henkilöä.

Esittelemisen tapahtuessa tulee olla hyvin levollinen.

Liikkeissä, sanoissa ja kasvonilmeissä tulee kuvastua

vakavuus ja suru.

(Helmi Saarenheimo: Hieno käytös. Helsingin Kustannusosakeyhtiö, 1909, s. 48-66)

Taitureita

Juustomeijerit kaseinistä teettävät hammastikkuja

ja muita pikku esineitä

tai selluloosatehtaat

jätteistään valmistuttavat alkoholia.

Vähäpätöistenkin töiden tekijöistä tulee taitureita,

jotka työskentelevät erinomaisen nopeasti ja tasaisesti,

kun he alituisesti saavat suorittaa samoja tehtäviä,

samanlaisia liikkeitä

ja kiinnittää huomionsa

samoihin rajoitettuihin seikkoihin.

(Laura ja Leo Harmaja: Kansantaloustieteen oppikirja. Otava, 1914, s. 105)