ne tunkeutuvat kotaan ja varastohuoneisiin,
joista syövät kaiken vähänkin syötäväksi kelpaavan
ja lisäksi kuljettavat pois kaikkea mahdollista
syötäväksi kelpaamatontakin. Lapikkaat, hihnat, kaikki,
missä vain on jotakin nahkalle haiskahtavaa, kelpaa
Onpa se toisinaan niinkin häikäilemätön,
että pureskelee nukkuvan miehen saappaita.
(K.E. Kivirikko: Suomen selkärankaiset. WSOY, 1940, s. 27)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti