Ihmiskunta, aurinko ja muut

Perintötekijät, äitini, minun aineenvaihduntani, Minna-täti.

Minulla on heikot silmät. Vanhemmat, isovanhemmat, Jumala,

perintötekijät, läksyjenluku, sarjakuvalehdet, kansakoulun opettajat,

sisareni, puutteelliset matemaattiset geenit, äiti, huono onni,

tylsä koulu, vanhempani, se että en saa käyttää meikkiä.

Perintötekijät, Jumala, äiti. Olen onneton. Raha-asiat, avioero,

David, se että lapseni vihaavat minua, sairaus. Minulla

on liian pienet rinnat. Äiti, perintötekijät, huono onni,

heikko ravinto lapsuudessa, Jumala, paholainen, Helena

Rubinstein, perintötekijät, ystävättäreni, aurinko,

presidentit Carter, Ford, Nixon jne., kommunistit, ihmiskunta,

tämä asuinpaikka, "sellaiset ihmiset", uusi aluejako, tuuli,

aurinko, verkko on liian korkealla/matalalla, oli liikaa häiriöitä,

käsivarteni oli kipeä, sain lihaskouristuksia jne., aineenvaihduntani,

kuukautiset, lääkärini, ruoka, helle, pakkanen, tuuli, sade, siitepöly

ja mikä vielä.

(Wayne W. Dyer: Hyväksy itsesi - uskalla elää! Otava, 1982, s. 191-192)

Epänäkyisät kukat

"Ja puut itse tarvitsevat omaa seuraansa.

Ne ovat seuraelämään mukautuneet.

Että kaikilla oikeilla metsäpuilla on epänäkyisät kukat,

että ne melkein kaikki uskovat tuulelle lemmenviestinsä,

mitä muuta sekään on kuin mukautumista eloyhteisöön?"

(R.H. Francé: Kuvia metsän elämästä. Suom. I.K. Inha. WSOY, 1909, s.126)

Tarkotuksenmukaisuuden elävät ihmeet

"Kieltämättä ne tekivät kerrassaan nerokkaan keksinnön

oppiessaan tätä varten muodostamaan lehtiänsä ja oksiansa kouraimiksi,

oikeiksi käsiksi, joitten tunto on niin herkkä,

että se voittaa ihmisen silmäluomenkin.

Usein niillä on varustuksinaan liima-aineita, hakasia ja kynsiä.

Ne sanalla sanoen ovat tarkotuksenmukaisuuden eläviä ihmeitä,

ja koska ne käyttävät varustuksiaan ainoastaan tositarpeeseen,

niin ovat ne myös mitä äänekkäimpiä todistajia siitä järjen kipinästä,

joka mykässä kasvissakin kytee!"

(R.H. Francé: Kuvia metsän elämästä. Suom. I.K. Inha. WSOY 1909, s. 65)

Kuka? Miten? Miksi?

Pieni, jolloin suupielten lyhin väli on siksi pieni, että

se kiinnittää huomiota. Tavallinen. Suuri, jolloin suupielten

lyhin väli on siksi suuri, että se kiinnittää huomiota.

Suupielet alaspäin, jolloin suupielien ulkoreunat kaartavat

alaspäin. Suupielet ylöspäin, jolloin suupielien ulkoreunat

kaartavat ylöspäin. Suu vino vasempaan,

jolloin suuaukon vasen reuna on alempana kuin oikea.

Suu vino oikeaan, jolloin suuaukon oikea reuna

on alempana kuin vasen. Pitää suuta avoinna,

jolloin suu on vakituisesti siksi auki,

että sen aukiolemisen selvästi huomaa.

(P. Ignatius: Sormenjälkiopin ja tuntomerkkiopin käsikirja. WSOY, 1933, s. 107-108)

Tiu'ut

Äidit ovat varustaneet kaikkein pienimmät lapset eräänlaisilla tiu'uilla,

joiden äänestä voivat aina kuulla, milloin lapset ovat lähellä,

ja rientää apuun, jos ääni viittaa siihen, että pienokainen

on vaarassa kieriä parvekkeen reunan yli ja pudota.

Äidit tuntuvat kykenevän erottamaan omien lastensa tiu'un

äänen selvästi yleisestä konsertista;

yhä uudelleen toistuvia aiheita ovat pääkallonmetsästäjät

ja sarvipäälinnut - lentokoneitakaan ei puutu.

(Jorgen Bitsch: Ulu - maailman päätepiste. WSOY, 1960, s. 91-92)

Ainutlaatuisesta älystämme

"Ykkönen heittää pussin vastapäätä istuvalle kakkoselle.

Saatuaan pussin lähtee kakkonen kiertämään penkkirivinsä ympäri.

Paikalleen saavuttuaan heittää hän pussin vastapäätä seisovalle

seuraavalle ykköselle, joka kakkosen juostua hänen paikkansa

ohi on noussut seisomaan ollakseen valmis vastaanottamaan

kopin. Tämä ykkönen heittää taas vuorostaan pussin vastassaan

olevalle kakkoselle, joka vuorostaan taas lähtee juoksemaan

penkkirivien ympäri. Kun hän saapuu paikalleen, heittää hän taas

pussin seuraavalle ykköselle, joka heti heittää sen vastassaan

seisovalle kakkoselle, ja tämä saatuaan pussin lähtee juoksemaan.

Heittämistä ja juoksua jatketaan, kunnes viimeinenkin on saanut juosta."

(Fanny Stenroth: Kansakoulun voimistelua. Otava, 1929, s. 111)

Naiset-jotka-asuvat-yksinään

"Kivet ovat - hm - jonkinlaisia terveisiä

jonkinlaisilta naisilta-jotka-asuvat-yksinään.

- Terveisiä?

- Passeja, pääsylippuja tai miten tahdot minun niitä nimittävän,

selitin. Naiset-jotka-asuvat-yksinään

panevat sellaisia liikkeeseen silloin tällöin -

väsyttyään olemaan yksin."

(William La Varre: Kultaa, timantteja, orkideoja. Kauppamatkustajan ja tutkimusretkeilijän elämyksiä Etelä-Amerikan tuntemattomilla seuduilla. Otava, 1939, s. 143)

Mittausopilliset kuviot

Heidän ilmakuplansa muistuttivat veturin savupilviä.

Keskilaivan repeytyneistä kaiteista oli muodostunut viidakko,

jossa isot siniset hammaslahnat ja mustat lahnat leijuivat kuin linnut.

Murskaantuneen komentosillan alla oli konehuoneen säätöratas,

joka vain häämötti

pomfrettien, pikkaraisten makrillien, meren kärpästen, alta.

Laipioihin oli vedenalainen kasvillisuus kirjonut mittausopillisia kuvioita,

jotka osoittivat putkien ja laitteiden paikkaa.

Me olimme kolmekymmentä metriä syvällä,

siinä vyöhykkeessä, jossa saattoi sattua mitä hyvänsä.

(J.Y. Cousteau: Hiljainen maailma. Ihmiskalana meren syvyyksissä. Tammi, 1953, 24.)

Lentämisestä

Heilutin kättäni.

Nukke heilutti minulle.

Uloshengitykseni lumosi minut.

Niin kauan kuin pinnalla kiehui,

alhaalla oli kaikki hyvin.

Jos kuplat katosivat,

olisi aihetta huoleen

ja avustustoimenpiteisiin.

Ne metelöivät mennessään säätimestä

ja pitivät minulle seuraa.

En tuntenut oloani ihan yksinäiseksi.

Uin kallioiden poikki ja huomasin

voivani tasaveroisesti samastaa itseni lahnoihin.

Öisin olin usein ollut lentävinäni kädet siipinä.

Nyt lensin ilman siipiä.

(J.Y. Cousteau: Hiljainen maailma. Ihmiskalana meren syvyyksissä. Tammi, 1953, s. 7-8)

Jos meillä olisi ääni

Satakieli lauloi jonkun matkan päässä

ja ystäväni äänitti lyhyen ajan sitä laulua,

jonka jälkeen hän kelasi nauhan alkuun

ja soitti äänityksen satakielelle.

Samoin kuin muutkin eläimet

ovat hankalia ja sitten tulee asiakas,

joka haluaa samasta koirasta iloisen

tai surullisen version,

silloin minä olisin tyytyväinen,

jos meillä olisi edes kysytyn koiran tavallinen ääni.

(Tehosteet ja ääni-ilmaisu. Tehosto, Erikoistuotanto, Oy Yleisradio Ab, 1976, s. 6-7)

Kananvarpaisien ja linnunsilmien elämä ja kuolema mehiläisjalkatarhassa

Pienet kananvarpaat.

Suuret kananvarpaat.

Pienet kananvarpaat jalan kanssa.

Pieniä kananvarpaita jalkojen ja tikkauksen kanssa.

Pieniä kananvarpaisia hienoilla koukkupolvilla.

Pieniä kananvarpaisia pistoksen kanssa pienillä koukkupolvilla.

Suuria kananvarpaita hienoilla koukkupolvilla.

Suuria kananvarpaita pistoksen kanssa hienoilla koukkupolvilla.

Kananvarpaistarha.

Linnunsilmä pienet kananvarpaat päässä.

Linnunsilmiä kananvarpaisien ja tikkauksen kanssa.

Yksijalkainen linnunsilmä, härtsikkäinen.

Linnunsilmiä kananvarpaisien, haarajalkojen ja tikkauksien kanssa.

Linnunsilmiä ja suuria kananvarpaita hienoilla koukkupolvilla.

Yhtenäisiä linnunsilmäsiä suurien kananvarpaiden kanssa.

Yhtenäisiä linnunsilmäsiä suurien kananvarpaiden ja tikkauksen kanssa.

Yhtenäisiä kananvarpaistarhoja.

Haravainen.

Poikkijalkainen haravainen.

Haravainen sakarain kanssa.

Kolmehaaraiset haravaiset.

Haravaisia kolmella ja yhdellä kantilla.

Kolmehaaraisia päinharavaisia.

Linnunsilmiä härtsykkäin ja päinharavaisien kanssa.

Haravainen linnunsilmät kolkissa.

Haravaisia pienillä mehiläisjaloilla.

Kananvarpaistarha pienillä mehiläisjaloilla.

Suuret mehiläisjalat haravainen päässä.

Yksjalkainen kananvarpaistarha mehiläisjaloilla.

Härtsikkäinen linnunsilmä suuret kananvarpaat päässä suurilla mehiläisjaloilla.

Kananvarpais- eli linnunsilmätarha pitkillä mehiläisjaloilla.

Haravainen pitkillä mehiläisjaloilla.

Puolinaisia mehiläisjalkoja.

Mehiläisjalkatarha suuromenaisen ympärillä.

Kohtalaisia mehiläisjalkoja.

Pienristinen.

Kaaliraudan pää.

(Theodor Schvindt: Suomalaisia koristeita I, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 85 osa, Weilin ja Göös, 1895, s. 1-3)

Kesäisillä lattioilla

Neljä laukkaa ja aina neljännellä laukalla

toinen alaraaja vaihtuu

johtoon ilmalennon aikana. Kolme laukkaa eteenpäin

ja niiden aikana johtavan raajan vaihto.

Kaksi laukkaa, jälkimmäisellä

johtavan raajan vaihto.

Vuorotellen varsahyppelyä ja matalaa hyppyaskelta

erilaisia kuvioita lattiaan piirrellen.

(Vilppunen - Kemppi: Liike ja rytmi. Tammi, 1973, s. 126-127)

oikein / väärin / vinosti / sivuttain

(Beau Geste: Suullinen ja kirjallinen esitystaito. Lehtipaino Oy, 1944, s. 39)

Häikäilemättömyydestä

Missä vain sopiva tilaisuus tarjoutuu

ne tunkeutuvat kotaan ja varastohuoneisiin,

joista syövät kaiken vähänkin syötäväksi kelpaavan

ja lisäksi kuljettavat pois kaikkea mahdollista

syötäväksi kelpaamatontakin. Lapikkaat, hihnat, kaikki,

missä vain on jotakin nahkalle haiskahtavaa, kelpaa

Onpa se toisinaan niinkin häikäilemätön,

että pureskelee nukkuvan miehen saappaita.

(K.E. Kivirikko: Suomen selkärankaiset. WSOY, 1940, s. 27)

Uusi rouva ei sytytellyt takkatulia

Heidän mentyään naimisiin ja saatuaan kodin kuntoon

sinne muuttivat uuden rouvan kissat.

Kahdeksan kappaletta.

Sitä Mr. Carthay ei ollut ottanut laskelmiinsa.

Hän saattoi nähdä itsensä seisomassa,

selkä takkatuleen päin, hekumoiden vaimonsa kyvykkyydestä

ja lekotellen jos jonkinlaisessa lämmössä samalla kertaa.

Uusi rouva ei sytytellyt takkatulia

eikä myöskään kutsunut kotiin miehensä ystäviä.

Sen sijaan mies sai lohdutuksekseen kahdeksan kissaa.

(David Harold Fink: Hermojen hallinta. Tammi, 1967, s. 219-220)