Kiristämisestä

Kiristämiseen ei saa käyttää hohtimia,

jotka vahingoittavat lankaa,

niin että se kovin helposti niiden jäljiltä katkeaa,

vaan on käytettävä joko tukevaa puupalikkaa,

johon sahataan rako lankaa varten

ja jolla jonkun tuetun paalun takaa

lanka kiristetään, tai vielä mieluummin,

koska puupalikalla on sittenkin vaikea

pitemmältä vetää lankaa tarpeellisen kireälle,

erityistä langan kiristyskojetta,

sähköjohtomiesten sammakkoa.

Löyhtyneet langat on aina uudelleen kiristettävä,

sillä muuten saattavat eläimet ruveta halveksimaan

(O. Jääskeläinen: Lyhyt laidunviljelyopas. Suomen Laidunyhdistyksen julkaisuja N:o 2, 1929, s. 77-78)

Sydän

"Mitä hienommaksi murskattu,

sen vaarallisempi se on,

sillä silloin sen pinta on suurin

ja voi imeä enemmän happea.

Kasattuna korkeisiin kasoihin

syntyy puristusta ja siitä lämpöä.

Jos nyt vielä sattuu niin edullisesti,

että karkeampia hiilipalasia

on hienon murskan seassa,

syntyy sopivia kanavia,

joista murskan syttymiseen tarvittava ilma

pääsee joukkoon

ja niin on palo selvä."

(Palovartija. Suomen Palosuojeluyhdistyksen julkaisema, syyskuu 1930, N:o 4, s. 121)

Eräät eläimet

"Useasti eivät eräissä eläimissä

tavattavat vihreät möhkäleet

ole leviä, vaan siimalikoeläimiä,

jotka tosin ovat leville läheistä sukua.

Eräät keltaisen väriset siimalikoeläimet

elävät samalla tavalla.

Niillä eläimillä, jotka lisääntyvät jakautumalla,

ei saata olla mitään jälkeläisten hoitoa,

koskapa vanha eläin jakautumisen tapahduttua

lakkaa olemasta."

(Schulman - Krogerus - Nordström: Eläinoppi. Otava, 1920, kolmas osa, s. 514)

Käsien pystyyn nostamisesta

"Nyt on kireä raha-aika kaikkialla.

Itsemurhat suurkaupungeissa ovat sangen lukuisia.

Saksalaiset palokuntalaiset käyttävät henkiinherättämisyrityksissään

uutta n.k. Inhabad henkiinherättäjäkojetta.

Toht. Fries'in Winderbeleber Inhabad'iin

sisältyy menetelmä koneellistuneena.

Käsienkohottamislaitteella, johon on yhdistetty vatsavyö,

säännöstellään rintakehän laajeneminen ja supistuminen

vaivattomasti."

(Palovartija. Suomen Palosuojeluyhdistyksen julkaisema, syyskuu 1930, N:o 4, s. 130-131)

Omat edellytykset

"Tuli on aina muuttumaton tekijä.

Jos tulella on sellaiset ja sellaiset edellytykset,

niin se on täsmälleen sellainen ja sellainen.

Jokainen tulipalo on tietysti jonkinverran erilainen

kuin toinen, mutta sittenkin on se

auttamattomasti riippuvainen omista edellytyksistään,

toiselta puolen palavan ainemäärän laadusta,

paljoudesta ja asettelusta sekä toiselta puolen

ilmavirtauksesta tuleen ja tulesta pois."

(Palovartija. Suomen Palosuojeluyhdistyksen julkaisema, lokakuu 1930, N:o 5, s. 162)

Iltapäivällä ilmestyvää väkeä

Mainittakoon haudankaivajat, viemärityöntekijät,

tekosilkkitehtaissa työskentelevät,

liimanvalmistajat, rikkihapon ja rikkihiilen valmistajat,

esim. omissa tutkimuksissani olen niitä havainnut.

Myrkytyskuva voi siis olla hyvinkin monivivahteinen,

ne ilmestyvät aluksi iltapäivisin,

mutta muuttuvat sitten myöhemmin pysyviksi.

(Leo Noro: Ammattitaudit ja niiden ehkäisy. Otava, 1945, s. 82-83)

Puolueet

Kumpikin puolue saa silmukan.

Narusilmukka pujotetaan nopeasti pään yli

pitkin ruumista lattiaan saakka.

Kilpailija astuu pois silmukasta,

mutta astuu heti uudestaan sen keskelle

ja pujottaa silmukan ylöspäin yli pään.

Kun hän on vapautunut silmukasta,

ojentaa hän sen seuraavalle henkilölle rivissä.

Tämä toistaa pujottautumisen tempun:

ylhäältä alas - alhaalta ylös.

(Taitava emäntä. Otava 1951, s. 178)

Mustehuurut

"Kelvollisen musteen tärkeys

johtuu siitä, että huono

muste on usein haihtuvaa ja saattaa

pitempään aikaan tähtäävissä asiakirjoissa tuottaa

ikäviä selkkauksia."

(Joh. Laitinen ja J.B. Airaksinen: Asioimiskirjoituksen opas, WSOY 1907, s. 8)

Onnettomat lentävät ajatukset

"Ne ovat hyvin kotirakkaita,

ja tämän rakkauden vuoksi on monasti tapahtunut,

että ne tulipalon sattuessa

ovat uhranneet henkensä.

Antamatta kenenkään pidättää itseään

lentävät ne tavallisesti silloin

yhä taajemmissa piireissä tulen ympäri,

kunnes vihdoin kärventyvät liekeissä

ja vaipuvat tulimereen."

(Lasten eläinsuojeluoppi. Kansanvalistusseuran Nuorison kirjoja 24, 1916, s. 25)

Kielen juurella

"Vaikeinta on antaa lääkettä sialle.

Tämän eläimen suu avataan pyöreällä puukapulalla,

joka pidetään poskihampaiden välissä.

Lääke sekoitetaan mieluimmin siirappiin ja sivellään

sileällä, litteällä tikulla kielenjuureen."

(Lasten eläinsuojeluoppi. Kansanvalistusseuran Nuorison kirjoja 24, 1916, s. 44)

Köykäinen mies

"Jännitys laukeaa yhdellä tempauksella:

tuolla, tuolla!

Keskelle pitkin koko salin pituutta on aukaistu rako.

Sen päässä seisoo pieni, hopeanharmaa mies:

tukka hulmuava, silmät läpitunkevat ja salkku kädessä.

Kolme kertaa jyrisee eläköön-huuto,

niin että seinät tärisevät.

Sitten kohotetaan köykäinen mies

tuota pikaa lavalle."

(V.A. Niininen: Sielutieteelliset ja kasvatusopilliset näkökohdat työnjohdossa. Otava, 1942, s. 114)

Todellisesta asiain ylösalaisin kääntämisestä

Kun nykyaikainen työläinen yhdellä pienellä kamminkäännöllä

saa liikkeelle monimutkaisen koneiston,

seuraa hän tarkasti hallitsijan tyyneydellä

tämän palvelijansa toimintaa,

sillä hän tietää, että nykäisy vain

ja taas kaikki seisovat.

On sanottu, että me vähitellen muutumme koneiksi.

Tämä on todellista asiain ylösalaisin kääntämistä.

Nykyajan ihminen on näet yhtä herkkä tunneihminen,

yhtä herkkä taiteen ja huvituksen tuntija kuin entisajan

ihminen. Luultavasti hän on herkempikin,

ja kuitenkin rohjetaan väittää,

että hän olisi jonkinlainen robotti

eli koneihminen.

(V.A. Niininen: Sielutieteelliset ja kasvatusopilliset näkökohdat työnjohdossa. Otava, 1942, s. 240-241)

Lumihiude

Kuten linnun elämä, hän arveli,

on meidän tajuinen olemassaolomme vuoroin lentoa, vuoroin lepoa.

Lepopaikat täyttyvät tavallisesti havainnollisista mielikuvista,

lentopaikat sitävastoin suhteiden ajatuksista,

joiden tehtävänä näyttää olevan johtaa uuteen lepokohtaan.

Ajatuksen syöksyminen on niin hillitöntä,

että se melkein aina ehtii päätökseen,

ennenkuin saamme sen kiinni.

Jos taas yrityksemme on kyllin nopea ja sen tavoitamme,

niin se kohta lakkaa olemasta oma itsensä.

Kuten lämpöiseen käteen pudonnut lumihiude

ei enää ole hiude, vaan pisara.

(Juho Hollo: Mielikuvitus. WSOY 1918, s. 87)

Pienet silinterihattuiset

"Vielä pistän silmiölinssitorven

avonaisesta päästä putkeen sisään

pienen pahvisilinterin, jossa

on kaksi suorakulmaisesti ristiin käyvää,

keskipisteessä toisensa leikkaavaa

hienon hienoa silkkisäiettä

tai hämähäkin seittilankaa."

(Ilmari Jäämaa: Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirja. WSOY 1945, s. 325)

Laskuvarjolla nouseminen

"Jos nyt onnistut löytämään paikan,

missä ilmavirtaukset ovat nousevia,

ja siellä heität laskuvarjosi ilmaan,

niin se avauduttuaan saattaakin ruveta nousemaan

ja parhaassa tapauksessa suorastaan häviää korkeuteen."

(Alvar Wilska, Sampo-kirja. Kustannus Oy Mantere, 1946, s. 35)